Coal industry in the context of Ukraine economic security

Purpose. To rate the main factors and indicators of the national economic security, in particular the degree of the country’s provision with primary natural resources which determine the global energy consumption trends. Methods. Analysis of components comprising the fuel and energy complex of Ukraine in view of survivability and heuristic algorithm for finding economically feasible reserves. The problem of finding the optimal flow distribution is solved by graphs. Findings. Emergencies are ranked in the descending order of optimal flows in the normal mode, the sorting sequence is defined, which results in the optimal solution via a minimum number of the algorithm computational steps. Originality. A universal algorithm for the development of fuel and energy complex of Ukraine has been designed. Practical implications. It was found that the vitality of integrated energy systems can be defined as the property to resist a large scale external disturbance, maintaining the ability to operate with acceptable performance and backup indicators. When considering large energy systems, the levels of the industry reserve can be reduced due to interchangeability of energy resources.Мета. Оцінити головні чинники та індикатори національної економічної безпеки, зокрема ступеня забезпеченості країни основними природними ресурсами, які зумовлюють тенденції світового енергоспоживання. Методика. Проведено аналіз елементів паливно-енергетичного комплексу України з урахуванням живучості та евристичний алгоритм знаходження економічно обґрунтованого резерву. Завдання знаходження оптимального потокорозподілення вирішене методом графів. Результати. Проранжовані аварійні ситуації у порядку зменшення величини оптимальних потоків у нормальному режимі, визначено послідовність перебору, що призводить за мінімальне число кроків обчислювального алгоритму до оптимального рішення. Наукова новизна. Розроблено універсальний алгоритм розвитку паливно-енергетичного комплексу України. Практична значимість. Встановлено, що живучість інтегрованих систем енергетики можна визначити як властивість протистояти великомасштабним зовнішнім обуренням, зберігаючи здатність функціонувати із допустимими показниками ефективності та резервування. При розгляді суттєвих енергетичних систем рівні галузевого резерву можуть знижуватися за рахунок взаємозамінності енергетичних ресурсів.Цель. Оценить главные факторы и индикаторы национальной экономической безопасности, в частности степени обеспеченности страны основными природными ресурсами, обуславливающими тенденции мирового энергопотребления. Методика. Произведен анализ элементов топливно-энергетического комплекса Украины с учетом живучести и эвристический алгоритм нахождения экономически обоснованного резерва. Задача нахождения оптимального потокораспределения решена методом графов. Результаты. Проранжированы аварийные ситуации в порядке убывания величины оптимальных потоков в нормальном режиме, определена последовательность перебора, что приводит за минимальное число шагов вычислительного алгоритма к оптимальному решению. Научная новизна. Разработан универсальный алгоритм развития топливно-энергетического комплекса Украины. Практическая значимость. Установлено, что живучесть интегрированных систем энергетики можно определить как свойство противостоять крупномасштабным внешним возмущением, сохраняя способность функционировать с допустимыми показателями эффективности и резервирования. При рассмотрении крупных энергетических систем уровни отраслевого резерва могут снижаться за счет взаимозаменяемости энергетических ресурсов.The authors express their gratitude to Laureate of National Prize of Ukraine, Doctor of Technical Sciences, Professor, Head of the Underground Mining Department, Volodymyr Bondarenko for his guidance while performing work on this topic

“Ours is painful, victorious birth of limitless form”:analysis of queer elements in extreme metal music lyrics

Abstract. This thesis analyzes the lyrics of four different extreme metal songs and their LGBTQ, or queer, themes and the goal is to find how queer elements are present in extreme metal lyrics. The lyrics will be analyzed with an approach combining queer theory, cultural research, and close reading. The four songs chosen for the analysis are based on my own tastes and either clear evidence of LGBTQ themes in lyrics or LGBTQ background of a band member. The analysis is split into different sections, each focused on a certain subject. The aim of this thesis is to bring light into different ways LGBTQ elements can be found in genres of extreme metal music, where one might be surprised to find such elements. The analysis found that there are certain LGBTQ topics that are common in all the analyzed songs and that there are multiple ways to show these themes

Tuiran puiston entisen Ylilääkärin asunnon korjaussuunnitelma

Tiivistelmä. Harjoitustyön tarkoituksena oli laatia korjaus- sekä uudelleenkäyttösuunnitelma Oulun Tuiranpuistossa sijaitsevaan entiseen Ylilääkärin asuntoon. Työ koostuu sekä yksilötyö, että ryhmätyö osuudesta. Rakennus mitattiin paikanpäällä ja sen pohjalta laadittiin ryhmissä säilyneisyyskaaviot, sekä ajantasapiirrustukset. Ne osoittavat koko rakennuksen elinkaaren, sekä sen aikana tehdyt muutokset ja selvitykset. Kohderakennus sijaitsee Tuiranpuistossa ja on osana vanhaa sairaalakokonaisuutta. Sekä Tuiranpuistossa sijaitseva Ylilääkärin asunto, että vanha mielisairaala ovat arkkitehti V. J. Sucksdorffin suunnitelemat. Entinen Ylilääkärin asunto saa korjaussuunnitelman myötä uuden käyttötarkoituksen ja se muutetaan kahvila/ -ravintolaksi, joka tarjoaa myös majatalopalveluita. Kohteen arvokkuuden ja merkittävän historian vuoksi halusin suunnitelmissani säilyttää sen yleisilmeen mahdollisimman hyvin, ja jopa entisöidä sitä, missä rakennusta on aikaisemmin vanhaa kunnioittamatta uudistettu. Tavoitteenani oli uudistaa rakennus vanhaa kunnioittaen ja tarjota sille uusi käyttötarkoitus, jonka myötä monilla ihmisillä olisi mahdollisuus päästä tutustumaan sen historiaan ja näin ollen vilkastaa myös Tuiranpuiston elämää. Rakennuksen sisätiloihin pyrin luomaan yhtenäisen tunnelman, jossa on samaanaikaan vivahteita rakennuksen jugendtyylistä ja muilta aikakausilta. Muovilattiat vaihdetaan kauttaaltaan puuhun ja seinille vanhaa jäljittelevtä tapetit. Värimaailma on kauttaaltaan maanläheinen ja lämmin. Kahvilan asiakaskäyttöön tarkoitetut salit sijoittuvat rakennuksen etelä- ja itäpuolelle. Terassia on laajennettu ja sen kylkeen lisätään inva-nousu, jotta sisäänpääsy on esteetön. Taakse sijoittuvat henkilökunnan tilat ja toimisto, sekä keittiö ja siihen liittyvä säilytys. Keittiöön kulku toimii keittiön eteisen kautta luontevasti. Yläkertaan sijoittuvat kaksi majoitushuonetta, jotka on mahdollista vuokrata pidemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi, sillä ne on varusteltu kaikilla perustarpeilla. Molemmista huoneista löytyy pieni keittiö sekä kylpyhuone ja suihku. Myös yksi ylimääräinen suihku, joka on tarkoitettu henkilökunnan tarpeisiin, löytyy yläkerrasta. Julkisivut pysyvät samankaltaisina. Yksi uusi ikkuna avataan itään olevasta kahvilan salista, jotta saataisiin saliin lisää valoa. Tämä ikkuna oli myös alkuperäisissä V. J. Sucksdorffin piirrustuksissa, mutta sitä ei rakennettu. Eteläisellä julkisivulla terassia on laajennettu, muilla julkisivuilla ei ole tehty muutoksia alkuperäiseen nähden

Panettu vai pantu, juoksettu vai juostu?:panna- ja juosta-verbien vokaalivartaloistuminen

Tiivistelmä. Tutkin pro gradu -tutkielmassani panna- ja juosta-verbien vokaalivartaloistumista. Vokaalivartaloistuminen on morfologinen muutos, jossa konsonanttivartalon tilalla on alkanut yleistyä norminvastaisesti vokaalivartalo (esimerkiksi E-infinitiivin inessiivissä pannessa > *paniessa, juostessa > *juoksiessa). Keräsin aineistoni internetkeskustelukorpuksista Kielipankin konkordanssihakuohjelmalla eli Korpilla. Aineiston tapaukset jakautuvat seuraaviin muotoryhmiin: infiniittiset muodot (A- ja E-infinitiivit, NUT- ja TU-partisiipit) ja finiittiset muodot (passiivit, imperatiivit, potentiaalit). Tarkastelin, millaisia vokaalivartaloistuneet muodot ovat morfologisesti ja morfosyntaktisesti näissä muotoryhmissä. Tarkoitukseni oli selvittää internetkeskusteluaineiston avulla, missä muotoryhmissä vokaalivartaloistuneita muotoja esiintyy useimmin sekä millaisissa merkityksissä norminvastaisesti vokaalivartaloisia muotoja käytetään. Valitsin verbit panna ja juosta tarkasteltavaksi, sillä molemmat ovat polyseemisia eli monimerkityksisiä verbejä. Kielitoimiston sanakirja (KS 2020) tunnistaa panna-verbille 11 merkitystä, juosta-verbille taas 6 merkitystä. Olen jo aiemmin kandidaatintutkielmassani (Kärkkäinen 2018) todennut, että panna-verbin vokaalivartaloistuneita muotoja käytetään selkeästi useimmin silloin, kun verbillä halutaan ilmaista seksuaalista merkitystä. Tässä pro gradu -työssä pyrin selvittämään tarkemmin laajemmalla aineistolla, pitääkö havainto edelleen paikkansa. Lisäksi tutkin, korostuuko myös juosta-verbin kohdalla jokin tietty merkitys. Lyhyet A-infinitiivit esiintyvät aineistossa useimmin verbiketjussa; pitkien A-infinitiivien tehtävä on toimia finaalirakenteessa. E-infinitiivien inessiivimuodot toimivat ajankohdan määritteenä temporaalirakenteessa, instruktiivimuotoiset sen sijaan tavan määritteenä kuvaamassa, miten hallitsevan verbin kuvaama tilanne toteutuu. NUT- ja TU-partisiippimuodoista suurin osa esiintyy liittomuodoissa. Passiivitapaukset ovat yksipersoonaisia passiiveja eli esiintyvät lauseessa, jossa ei ole ilmisubjektia. Imperatiivien ja potentiaalien kohdalla kiinnostava havainto oli, että panna-verbillä on enemmän esiintymiä näiden modusten eri persoonamuodoissa. Analyysin perusteella voin todeta, että panna-verbin kohdalla A-infinitiivi, E-infinitiivi, NUT-partisiippi, passiivi ja imperatiivi olivat yleisimmät muotoryhmät. Juosta-verbillä useimmin esiintyvät muotoryhmät olivat A-infinitiivi, E-infinitiivi ja NUT-partisiippi. Suurimmat muotoryhmät olivat siis osittain yhtenevät näillä verbeillä. Erona on se, että juosta-verbillä finiittisiä muotoja esiintyi selkeästi vähemmän kuin panna-verbillä, sillä panna-verbissä passiivi ja imperatiivi erottuivat panna-verbin kohdalla yleisinä muotoryhminä, kun juosta-verbillä näissä ryhmissä oli vain muutamia tapauksia. Näin ollen päättelin, että panna-verbin kohdalla vokaalivartaloistuminen saattaa olla pidemmällä kuin juosta-verbillä, vaikka juosta-verbilläkin vokaalivartaloiden yleistymistä on havaittavissa. Tämän pro gradu -tutkielman laajempi aineisto vahvistaa havainnon, että panna-verbin seksuaalimerkityksisyys korostuu vokaalivartaloisissa tapauksissa. Seksuaalimerkitys on selkeästi useimmin esiintyvä (85 % aineiston panna-verbitapauksista) kaikissa muotoryhmissä paitsi TU-partisiipissa. Juosta-verbin vokaalivartaloistuneita muotoja käytetään useimmin (81 % aineiston juosta-verbitapauksista) kuvaamaan konkreettista ja yhtäjaksoista jaloilla liikkumista, joko urheilusuoritusta tai muuten kävelyä vauhdikkaampaa liikkumista. Nämä havainnot johtivat päätelmään, että näissä tarkastelemissani verbeissä vokaalivartaloistuneiden muotojen käyttö on sidoksissa siihen, missä merkityksessä verbiä käytetään

Hallintamentaliteetit kuntien ilmastotyössä:hallinnan ja tilan prosessien paikallislähtöinen analyysi

Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaiskuntien ja -kaupunkien ilmastotyötä. Ilmastotyön käsite kattaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen toimenpiteet. Toimenpiteiden suunnittelu vaatii hallinnollista ilmastoa koskevan tiedon arvokeskustelua. Tämä keskustelu määrittää myös eri yhteiskunnan toimijoiden sekä julkishallinnon tasojen vastuualueet. Tutkimuksessa muodostetaan kokonaiskuvan siitä, miten ilmastonmuutos on tuotu kuntahallintoon ja miten sitä pyritään kunnissa käsittelemään. Tutkimusasetelma korostaa kunnan muutosta valtiotilaan ja yhteiskuntaan nähden. Tutkielma muodostuu hallintamentaliteetin analyyttisen viitekehyksen kautta. Viitekehyksen painopisteissä hyödynnetään hallinnan diskursiivisen ja tilallisen rakentumisen teoriaa. Aineisto koostuu kymmenestä kuntien ilmastotyön vastaavan haastattelusta sekä 18 kappaleesta kuntien dokumentaatiota. Aineistoa käsitellään aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, joka tarkastelee hallinnan paikallistasoista järjestäytymistä ja ilmastotyön saamia merkityksiä. Tulosten perusteella kuntien ilmastotyön suunnittelu on pelkkää päästövähennystä monipuolisempaa, ja keskittyy muun muassa kuntien vetovoiman edistämiseen. Erilaisten strategioiden ohjausvaikutus ja yhteistyön verkostojen merkitys sen sijaan vaihtelee huomattavasti paikkakunnittain. Paikallisesti organisaation sisäiset keskusteluyhteydet määräävät, pystyykö kunnan ilmastotyön päävastaava edistämään toimenpiteitä. Paikallisesti kunnat haluavat osallistavaa ja avointa ilmastotyötä yhdessä alueen yhteisöjen kanssa. Diskursiivisesti hallinta hyödyntää kestävän kehityksen määritelmiä esimerkiksi saadakseen mukaan kaikki kunnan toimialat tai herättääkseen asukkaiden aktiivisuutta. Maakuntatasolta toivotaan konkreettisia työkaluja kuntien työhön ja valtiolta selkeämpiä linjauksia isoihin päästölähteisiin. Kunnilla on vaikeuksia soveltaa annettuja päästövähennysten malleja paikallistasoon, joka herättää kysymyksiä tiedon tuotannon vastuualueista. Resurssipula johtaa toimikentän muuttamiseen paikallistasolla muun muassa lisääntyvän seutuyhteistyön kautta. Kuntien aktiivinen vapaaehtoinen ilmastotyö vaikuttaa kunnan ja valtion vuorovaikutukseen niin, että kuntien ilmastotyötä edistävät valtion toimet jäävät vähäiselle keskustelulle. Tutkielman keskeiset tulokset kertovat kuntien kohtaamista haasteista, jotka eivät kaikki liity vain ilmastotyön toteuttamiseen. Ilmastonmuutoksen hallinnan tutkimus on merkittävää, sillä hillinnän ja sopeutumisen edistäminen vaatii eri hallintotasojen vuorovaikutuksen kriittistä tarkastelua. Aihepiirin tutkimusta voidaan jatkossa laajentaa koskemaan yksityisen ja kolmannen sektorin merkitystä ilmastonmuutoksen vastaamisessa

Potensi Cryopreservasion Benih Kopi Arabika: Pengaruh Potensial Osmotik Dan Durasi Osmoconditioning Terhadap Viabilitas Dan Indeks Vigor Hipotetik Benih

Cryopreservasion Potency of Coffea arabica Seed: Influence of Potential Osmotic and Osmoconditioning Duration to Viability and Hypothetic Vigor Index of Seed. This research aimed to prove the influence of potential osmotic and osmoconditioning to cure the seed viability and hypothetic vigor index of Coffea arabica as the result of draining or degradation of seed water until 12%. This research was an early step to test cryopreservasion potency of Coffea arabica seed, arranging factorially in Completely Randomized Design, consisting of two factors that are three potential osmotic levels (P): -0.5 Mpa; -1.0 MPa and -1.5 Mpa; and 3osmoconditioning duration level (D): 3, 5, and 7 days; and control (without osmoconditioning). Variables measured were electrical conductivity, free fat acid contents, radicel growth, time required for reaching 50% seed germination (T50), seed viability and hypothetic vigor index. Data obtained were analyzed using Analysis of Variance, and Duncan Multiple Range Test (DMRT) at 5%. The result indicated that potential osmotic -0.5 MPa of osmoconditioning performed best influence to T50. Potential osmotic of -1.5 MPa presented best effect to seed viability and hypothetic vigor index. Five days Osmoconditioning performed best influence to time T50. Potential osmotic -0.5 MPa of 3-days osmoconditioning presented best influence to free fat acid contents and seed viability. Potential osmotic -0.5 MPa of 5-days osmoconditioning performed best influence to free fat acid contents and radicel growth. Potential osmotic -1,0 MPa and 5-days osmoconditioning were best affected to seed viability; while, potential osmotic -1.5 MPa of 5-days osmoconditioning also performed best influence to seed viability, and potential osmotic -1.5 MPa of 7-days were significant to seed viability and electrical conductivity of Coffea arabica

Automatic detection of Crohn's disease using quantified motility in magnetic resonance enterography : initial experiences

Publisher Copyright: © 2021 The AuthorsAIM: To report initial experiences of automatic detection of Crohn's disease (CD) using quantified motility in magnetic resonance enterography (MRE). MATERIALS AND METHODS: From 302 patients, three datasets with roughly equal proportions of CD and non-CD cases with various illnesses were drawn for testing and neural network training and validation. All datasets had unique MRE parameter configurations and were performed in free breathing. Nine neural networks were devised for automatic generation of three different regions of interests (ROI): small bowel, all bowel, and non-bowel. Additionally, a full-image ROI was tested. The motility in an MRE series was quantified via a registration procedure, which, accompanied with given ROIs, resulted in three motility indices (MI). A subset of the indices was used as an input for a binary logistic regression classifier, which predicted whether the MRE series represented CD. RESULTS: The highest mean area under the curve (AUC) score, 0.78, was reached using the full-image ROI and with the dataset with the highest cine series length. The best AUC scores for the other two datasets were only 0.54 and 0.49. CONCLUSION: The automatic system was able to detect CD in the group of MRE studies with lower temporal resolution and longer cine series showing potential in primary bowel disorder diagnostics. Larger ROI selections and utilising all available cine series for motility registration yielded slight performance improvements. (c) 2021 The Authors. Published by Elsevier Ltd on behalf of The Royal College of Radiologists. This is an open access article under the CC BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/ 4.0/).Peer reviewe

CONTROLLO GLICOMETABOLICO E ABITUDINI ALIMENTARI IN ADOLESCENTI CON DIABETE MELLITO TIPO 1

Background: Gli studi che hanno valutato le abitudini alimentari dei bambini e adolescenti con diabete, hanno riportato una percentuale di assunzione di carboidrati più bassa di quella minima raccomandata spesso associata ad un maggiore consumo di grassi e ad una ridotta assunzione di fibre . Alcuni studi che hanno valutato il rapporto tra composizione della dieta e controllo glicometabolico in soggetti con diabete tipo 1, hanno evidenziato che una dieta ricca di grassi e povera di fibre è associata ad un peggior controllo glicometabolico. Obiettivo: Valutare in adolescenti affetti da diabete mellito tipo 1, con diverso grado di controllo metabolico, la frequenza di consumo settimanale dei vari gruppi di alimenti e l’eventuale correlazione di questa con i valori di emoglobina glicosilata ( HbA1c). Metodo: In 43 soggetti (M/F :22/21; età 11-14 anni) suddivisi in due gruppi in rapporto al valore mediano di HbA1c ( 8,45%), sono stati raccolti i dati relativi ai consumi alimentari degli ultimi tre mesi attraverso un questionario di frequenza di consumo ed è stata considerata la frequenza di scelte alimentari settimanali per gruppo di alimenti. Risultati I soggetti con miglior controllo glicometabolico (HbA1c< 8,45%) presentavano una maggiore frequenza di consumo settimanale dei seguenti gruppi di alimenti: frutta( p<0,0001) , ortaggi (p=0,017) e legumi ( p=0,03). I soggetti con peggior controllo glicometabolico ( HbA1c > 8,45%) consumavano con maggiore frequenza alimenti appartenenti al gruppo di salumi (p=0,007), formaggi (p=0,02) e dolci /bevande zuccherate (p=0,0065). I valori di HbA1c erano inversamente correlati alla frequenza di consumo settimanale di frutta ((r – 0,65 p< 0,0001) e a quello di ortaggi( r – 0,32 p < 0,017) e direttamente correlati alla frequenza settimanale di consumo di alimenti appartenenti ai gruppi di salumi ( r 0,37 p< 0,007). Conclusioni: Il controllo glicometabolico in adolescenti con diabete tipo 1 è influenzato dalla frequenza di consumo settimanale di alimenti ricchi di fibre e di grassi animali. I principi di una san

A comparative cohort study of Duhamel and Endorectal Pullthrough for Hirschsprung's Disease

Background: There are limited data available to compare outcomes between surgical approaches for Hirschsprung’s disease. Duhamel and endorectal pull-through (ERPT) are two of the most common procedures performed worldwide. // Methods: Objective outcomes were compared between contemporary cohorts (aged 4–32 years) after Duhamel or ERPT using case–control methodology. Data were collected using prospectively administered standardized questionnaires on bowel and bladder function and quality of life (Pediatric Quality of Life Inventory, Short form 36 and Gastrointestinal Quality of Life Index). Patients were compared in two age groups (18 years and younger and older than 18 years) and reference made to normative control data. Multivariable analysis explored factors associated with poor outcomes. // Results: Cohorts were well matched by demographics, disease characteristics and incidence of postoperative complications (120 patients who underwent Duhamel versus 57 patients who had ERPT). Bowel function scores were similar between groups. Patients who underwent Duhamel demonstrated worse constipation and inferior faecal awareness scores (P < 0.01 for both age groups). Recurrent postoperative enterocolitis was significantly more common after ERPT (34 versus 6 per cent; odds ratio 15.56 (95 per cent c.i. 6.19 to 39.24; P < 0.0001)). On multivariable analysis, poor bowel outcome was the only factor significantly associated with poor urinary outcome (adjusted odds ratio 6.66 (95 per cent c.i. 1.74 to 25.50; P = 0.006)) and was significantly associated with markedly reduced quality of life (QoL) in all instruments used (P < 0.001 for all). There were no associations between QoL measures and pull-through technique. // Conclusion: Outcomes from Duhamel and ERPT are good in the majority of cases, with comparable bowel function scores. Constipation and impaired faecal awareness were more prevalent after Duhamel, with differences sustained in adulthood. Recurrent enterocolitis was significantly more prevalent after ERPT. Clustering of poor QoL and poor functional outcomes were observed in both cohorts, with seemingly little effect by choice of surgical procedure in terms of QoL